Raskausviikko 19 on saatu päätökseen, ja sovelluksen mukaan vauvamme on nyt mangon kokoinen. Vointini on pääosin hyvä, ja vauvamahani saa minut tuntemaan itseni kauniiksi, vaikka iltaisin kärsinkin liitoskivuista.

Tällä viikolla tein vauvalle muutamia vaateostoksia ja hankin virkatun viltin.

Päätimme mieheni kanssa ottaa spontaanisti boheemeja, boudoir-tyylisiä kuvia, jotka onnistuivat yli odotusten. Mieheni ei vielä hallitse kameran säätöjä täysin, joten yleensä käytän automaattiasetusta tai säädän asetukset itse. Kuvaukset eivät aina suju ilman erimielisyyksiä, mutta onneksi sain miehen avuksi kuvaamaan. Lilja oli taas innokas kuvattava, ja nautin tästä ajasta, kun hän vielä suostuu kameran eteen.

Raskausviikon 19 lääkärikäynti oli lyhyt ja melko turha. Puhuimme verenpaineesta, painosta, kuuntelimme sykkeet ja keskustelimme lyhyesti jaksamisesta. Esitin huoleni koronaviruksen leviämisestä alueellamme ja työpaikallani, mutta lääkäri ei ollut tietoinen erityisäitiysrahasta, johon SOTE ja VAKA työntekijöillä voi olla oikeus. En ole vielä jäänyt sairaslomalle enkä hakenut erityisäitiysrahaa, mutta seuraan tilannetta.

Toiveita lapsen sukupuolesta? Minulla on jo kaksi poikaa ja yksi tytär. Esikoista odottaessani toivoin poikaa, toisen lapsen sukupuolella ei ollut väliä. Kolmannen kohdalla toivoin ehkä salaa tyttöä. Mieheni puhui vauvasta usein tyttönä, mikä aiheutti paineita minulle. Rakenneultrassa saimme tietää, että odotamme tyttöä, mikä sai minut kyyneliin. Tunsin oloni hieman pettyneeksi, kun nykyinen vauva ei ehkä olekaan tyttö. Voiko olla pettynyt lapsen sukupuoleen?

Tärkeintä on terve lapsi, mutta tunnustan, että sukupuoli vaikuttaa siihen, miten rakennamme suhdetta tulevaan lapseen. Aloin pohtia, miksi tytön saaminen on minulle tärkeää. Ymmärrän, että kyse on samaistuttavuudesta, ei niinkään sukupuolesta itsestään. Naisena olemisen kokemukset ovat minulle tärkeitä, ja haluan jakaa ne lasteni kanssa.

Kasvatamme lapsemme sukupuolineutraalisti, arvostaen kaikkia yhtä lailla. Tiedostan, että nämä arvot eivät aina toteudu yhteiskunnassamme tai maailmalla. Ehkä haluan tyttäreni kautta ajaa omia arvojani? Tai voisiko poikani nähdä naisen arvokkaana ja tasa-arvoisena? Tällaisia ajatuksia pyörittelen mielessäni tänään.

By Lasse

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *