Tekoäly on yksi tämän hetken kuumimmista ja eniten mielipiteitä jakavista puheenaiheista. Tekoälyn käyttö on levinnyt lähes kaikille tieteen, taiteen, käytännön ja teorian tasolle, eikä urheilu ole tähän sääntöön
Tekoäly on yksi tämän hetken kuumimmista ja eniten mielipiteitä jakavista puheenaiheista. Tekoälyn käyttö on levinnyt lähes kaikille tieteen, taiteen, käytännön ja teorian tasolle, eikä urheilu ole tähän sääntöön mikään poikkeus.
Ammattilaisurheilussa erot voittajien ja häviäjien välillä ovat usein vain muutamista sekunnin tuhannesosista kiinni. Urheilubisneksessä liikkuu valtavia määriä rahaa ja sen taloudelliset hyödyt ovat globaalilla tasolla niin merkittävät, että tekoälyn käyttöönotosta on tullut keskeinen osa alan skenaariota.
Aivan samalla tavalla kuin hologrammit, robottikamerat ja VAR-teknologia ovat löytäneet tiensä ammattilaisurheiluun, myös tekoälyn rooli on kasvanut. Tänä päivänä tekoälyä hyödynnetäänkin yhä enemmän urheilun eri osa-alueissa aina fanikokemuksesta tuomarointiin ja valmennuksesta urheiluvedonlyöntiin.
Tekoälyn tarkoituksena ei ole korvata ammattilaisen tekemää työtä, vaan tehostaa ja parantaa ihmisen valvomia prosesseja. Tekoälyn teho perustuu kykyyn analysoida nopeasti suuria tietomääriä, joiden pohjalta se voi luoda reaaliaikaisia tilastoja ja entistä tarkempia ennusteita.
Vaikka tekoälyä on pilotoitu urheilubisneksessä jo pitkään, vuoden 2024 Pariisin olympialaiset ovat kenties ensimmäinen maailmanluokan osoitus siitä, miten tekoäly on onnistuttu integroimaan massiivisen urheilutapahtuman eri osa-alueisiin. Pariisin olympialaisten lisäksi tekoälyä on hyödynnetty monissa muissa mittavissa urheilutapahtumissa, kuten vuoden 2024 jalkapallon EM-kisoissa sekä Wimbledonin tennisturnauksissa.
Kuluttajalle tekoälyn hyödyntäminen näkyy esimerkiksi siinä, että vedonlyönti pystyy luomaan personoidumpia vetokohteita, hienosäätämään kertomia sekä nostamaan vetojen onnistumisprosenttia. Pariisin olympialaisissa tekoälyä puolestaan hyödynnettiin katsojakokemuksen kohentamiseen ja fanien sitouttamiseen erilaisilla digitaalisilla alustoilla.
Vuoden 2026 Milano-Cortinan talviolympialaisissa tekoälyn käyttö ei ole pelkästään jatkunut, vaan laajentunut entisestään. Käyttöön otettiin ensimmäistä kertaa faneille suunnattu olympialaisten GPT-tuki, joka tarjoaa monikielistä keskustelutukea ja reaaliaikaisia päivityksiä olympialaisten kulusta. Lisäksi tekoälyä on hyödynnetty vaihtelevan alppisään ennustamiseen, urheilijoiden suorituskyvyn seurantaan, digitaaliseen sisällöntuotantoon ja jopa urheilijoihin kohdistuvan verkkohäirinnän ehkäisemiseen.
Viimeisimmät talvi- ja kesäolympialaiset ovat elävä esimerkki siitä, että tekoälyn käyttö urheilussa ei ole enää pelkkää puhetta, vaan tätä päivää – ja tulevaisuutta. Järjestäjät keskittyvät tärkeissä urheilutapahtumissa näkyvästi juuri katsojien kokemusten parantamiseen, mutta kulissien takana tapahtuu paljon muutakin.
Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään urheilun eri osa-alueilla:
Tekoäly tukee tuomareita paremmassa päätöksenteossa. Esimerkiksi pisteytykseen perustuvissa lajeissa se mahdollistaa tarkemmat ja oikeudenmukaisemmat pisteet tuomareilta. Tuomaroinnissa tekoäly auttaa puolestaan vähentämään inhimillisten virheiden todennäköisyyttä ja tehostaa päätösten johdonmukaisuutta.
Urheilijoiden suorituskyvyn analysoinnin ja edistymisen seurannan lisäksi valmentajat voivat valjastaa tekoälyn luomaan yksilöllisempiä harjoitusohjelmia ja ruokavalioita. Tämä voi auttaa vähentämään loukkaantumisriskiä sekä optimoimaan urheilijoiden lepoa ja palautumista.
Reportterit ja journalistit voivat käyttää generatiivista tekoälyä urheiluartikkeleiden, raporttien ja ottelukoosteiden rikastuttamiseen. Lisäksi tekoäly voi seurata ja analysoida digitaalisilla alustoilla fanien käytösmalleja ja mieltymyksiä, jonka pohjalta se voi luoda kohdistetumpaa sisältöä ja yksilöllisempiä suosituksia.
Tekoälyn voimaa voidaan kohdistaa niinkin konkreettiseen kohteeseen kuin urheiluvälineet. Teknologian avulla suunnittelijat voivat viedä innovaation täysin uudenlaiselle tasolle ja parantaa urheiluvälineiden suorituskykyä aina juoksukengistä golfmailoihin.
Tekoälyllä on varsin yllättävä rooli pelaajien rekrytoinnissa. Kun ottaa huomioon, miten valtavia summia pelaajien ostoihin ja siirtoihin nykypäivänä kuluu, rekrytoijat voivat käyttää tekoälyä kustannustehokkaampaan päätöksentekoon ja vähentää pelaajakauppojen riskejä minimoimalla väärän pelaajan hankinnasta koituvia kustannuksia.
Tekoäly luo monia mahdollisuuksia, mutta asettaa myös monia haasteita, erityisesti sen eettisestä näkökulmasta katsottuna. Selvää on, että nykyiset tekoälyn käyttökohteet urheilussa ovat vasta jäävuoren huippu kaikesta siitä, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan.
Aivan kuten ihmismielikin, mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä tehokkaammaksi ja viisaammaksi se tulee. Tulevaisuudessa urheilujärjestöt tulevat varmasti tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä teknologiayritysten ja tekoälyasiantuntijoiden kanssa, mutta käyttökohteet riippuvat todennäköisesti paljon siitä, millaisiin tarpeisiin tekoälyä kehitetään muilla yhteiskunnan osa-alueilla.
