“Kasvatustieteen maisteri työelämässä”, “kasvatustieteen maisteri yrittäjänä”, “kasvatustieteen maisteri työpaikat” – muun muassa näillä hakusanoilla etsin itse tietoa opiskellessani kasvatustieteen maisteriksi. Pääaineenani oli elinikäinen oppiminen ja kasvatus, tutkintolinja, joka
“Kasvatustieteen maisteri työelämässä”, “kasvatustieteen maisteri yrittäjänä”, “kasvatustieteen maisteri työpaikat” – muun muassa näillä hakusanoilla etsin itse tietoa opiskellessani kasvatustieteen maisteriksi. Pääaineenani oli elinikäinen oppiminen ja kasvatus, tutkintolinja, joka ei valmista opiskelijaa mihinkään tiettyyn ammattiin vaan antaa valtavasti eväitä hyvin monenlaiseen työnkuvaan.
Jos et ole käynyt vielä tutustumassa sarjan ensimmäiseen osaan ja olet kiinnostunut lukemaan, millaisia urahaaveita minulla oli lapsena ja miten lopulta päädyin kasvatustieteen maisteriksi, löydät minun opintopolkuani käsittelevän tekstin täältä.
Tässä neliosaisen Kasvatustieteilijä työelämässä -postaussarjan toisessa osassa avaan muutamia nimikkeitä, joihin erityisesti jatkuvaan oppimiseen erikoistuneet kasvatustieteen maisterit voivat työllistyä. En tämän yhden tekstin puitteissa pysty avaamaan kovin laajasti, mitä nämä työnkuvat pitävät sisällään, ja varmasti on olemassa myös monia muita ammatteja, joihin kasvatustieteilijänä voi työllistyä. Tässä kuitenkin tiiviit kuvaukset sellaisista työnkuvista, joista minulla itselläni on kokemusta, joissa tiedän tuttavieni työskentelevän ja joihin on viime aikoina etsitty kasvatustieteen asiantuntijaa.
Jatkuvaan oppimiseen erikoistunut kasvatustieteen maisteri voi työllistyä esimerkiksi koulutussuunnittelijana, suunnittelijana tai erikoissuunnittelijana yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kesäyliopistoissa, avoimissa yliopistoissa ja muissa koulutusinstituutioissa. Suunnittelijan keskeisiin tehtäviin voi kuulua muun muassa koulutusten organisointi, yhteistyö eri tahojen kanssa, opiskelijoiden ohjaus, koulutusten, jaksojen ja kokonaisuuksien aikataulutus, hallinnolliset tehtävät, kuten koulutusten tai jaksojen budjetointi, markkinointi.
Kasvatustieteen maisterina on mahdollista työllistyä myös valmennukseen keskittyviin tehtäviin. Työvalmentaja voi muun muassa valmentaa yksilöitä erilaisiin koulutuksiin ja työelämään sekä kehittää, suunnitella ja organisoida koulutustoimintaa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille. Lisäksi työvalmentaja toimii usein tiiviisti yhteistyössä eri yritysten ja verkostojen kanssa.
Osa kasvatustieteen maistereista päätyy koulutusasiantuntijoiksi esimerkiksi virastoihin, korkeakouluihin tai muihin koulutusinstituutioihin. Koulutusasiantuntijan tehtäviin voi kuulua muun muassa koulutuksiin liittyvä neuvonta ja verkostotyö, koulutusten seuraaminen, kehittäminen ja arviointi.
Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut saattaa löytää itsensä myös kehittämispäällikön tehtävistä, joihin kuuluu usein organisaation toimintakulttuurin sekä johdon kehittäminen.
Projektikoordinaattorina työskentelevän kasvatustieteen maisterin työpäivät täyttyvät usein neuvonnasta, ohjauksesta ja valmennuksesta. Lisäksi hän voi tehdä yhteistyötä erilaisissa verkostoissa, työpaikkakäyntejä, suunnitella ja organisoida erilaisia tapahtumia, tehdä näihin liittyvää tiedottamista ja markkinointia sekä kehittämistä ja raportointia.
Monen opintokoordinaattorin työpöydältä löytyy opetussuunnitelmatyöskentelyä, opintohallintoon liittyviä tehtäviä sekä opintoneuvontaa. Opintokoordinaattori saattaa pitää käsissään monia lankoja ja toimia eri verkostojen välillä yhdistävänä tekijänä, informaation kasaajana ja tiedonvälittäjänä.
Uravalmentajana toimiva kasvatustieteilijä auttaa usein yksilöitä ura- ja koulutuspolkujen suunnittelussa sekä konkreettisesti myös toiveiden mukaisten polkujen toteuttamisessa.
Moni jatkuvaan oppimiseen erikoistunut kasvatustieteilijä löytää itsensä henkilöstötehtävien parista. Henkilöstörekrytointi on usein vahvasti ulkoisesti keskittynyttä ja henkilöstöhallinto sisäisesti keskittynyttä. Rekrytoinnissa pyritään löytämään työntekijöitä avoimiin työtehtäviin, houkuttelemaan uusia työntekijöitä ja takaamaan yrityksille heidän strategiansa mukaiset henkilöstötarpeet – käytännössä siis rekrytoinnissa yhdistetään ihmisiä ja yrityksiä. Henkilöstöhallinnon tehtävänä puolestaan on tukea yrityksen strategiaa ja liiketoimintaa sen nykyisen henkilöstön avulla.
Kasvatustieteen asiantuntija on nimikkeenä hyvin laaja, mutta yleisesti ottaen hän saattaa työskennellä organisaatiossa esimerkiksi konsulttina, kouluttajana tai palveluiden kehittäjänä. Keskeisinä asiantuntijan tehtävissä voi tällöin olla yhteistyö organisaation sisällä ja mahdollisesti ulkopuolisten kumppaneiden kanssa sekä erilaisissa verkostoissa.
Näiden lisäksi maisterin tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua myös jatko-opintoihin, joiden myötä voi valmistua kasvatustieteen tohtoriksi. Tämä voi olla hyvä valinta, mikäli mielii vaikuttaa kasvatuksen kentällä yhteiskunnallisesti – vaikuttaa, ratkaista haasteita ja luoda maailmaan uutta tietoa ja tieteeseen pohjautuvia käytäntöjä. Tohtoriopinnot voivat toimia porttina kasvatustieteen tutkijan uralle.
Työnkuvaan vaikuttaa tietysti aina merkittävästi organisaatio ja sen kulttuuri sekä työntekijät, mutta myös jokaisen persoona ja henkilökohtainen osaaminen. On aina organisaatiosta riippuvaa, millaisia asioita he työntekijässä arvostavat ja millaiset mahdollisuudet heillä on esimerkiksi kehittää uuden työntekijän osaamista.
Jotkut saattavat painottaa enemmän muodollisesti hankittua niin sanottua kovaa osaamista jostain tietystä tieteenalasta, kuten esimerkiksi psykologian opintoja tai tunnustettua osaamista liiketoiminnasta tai markkinoinnista, mutta toiset taas näkevät oppimiskyvyn ja intohimon muodollista pätevyyttä tärkeämpänä.
Näiden tiiviiden kuvausten perusteella jatkuvaan oppimiseen erikoistunut kasvatustieteen maisteri on siis usein pienistä paloista rakentuvien suurten kokonaisuuksien osaaja, jonka työn ytimessä on toisen ihmisen kohtaaminen. Työ pitää usein sisällään neuvontaa ja ohjausta, yhteistyötä eri toimijoiden, yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa. Monesti työ liittyy myös jossain määrin yritysmaailmaan. Sanoisin, että kasvatustieteilijän tärkein työkalu on oppiva mieli, joka auttaa tarkastelemaan itseä ja ympärillä avautuvia mahdollisuuksia avoimena ja uteliaana sekä kehittymään niin itsen kuin toistenkin ihmisten kohtaamisessa.
