IMF:n johtokunta päätti Suomen 2026 Article IV -keskustelut tammikuussa, ja sävy on vähän kaksijakoinen: toipuminen 2023 notkahduksesta on ollut hidas, kulutus nihkeää ja rakentaminen yskähtelee. Inflaatio on pyörinyt noin kahdessa prosentissa, työttömyys noussut samaan aikaan.
IMF odottaa kuitenkin, että 2026–2027 vauhti paranee ja BKT kasvaa 1,5 % molempina vuosina, kun yksityinen kysyntä alkaa vetää. Riskit silti alaspäin — kauppajännitteet ja “geotalous”-sotku kummittelevat.
IMF:n perusviesti on tylsän selkeä: lisäsopeutusta tarvitaan, jotta velkasuhde kääntyy laskuun. Taustalla on mm. iso alijäämä (IMF mainitsee 4,5 % 2024) ja velan nousupolku kohti 2030-lukua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra tiivisti fiiliksen suoraan:
“The hardest work remains ahead: making decisions on new adjustments. This will take at least two parliamentary terms.”
Helsingin OMXH25 oli 6 113,90 (20.2.2026) ja Nasdaqin mukaan 1 vuoden tuotto on noin +13,31 %; päivän haarukka 6 072,95–6 142,97.
Jos seuraat markkinanousua samalla kun luet IMF:n “kiristä vyötä” -juttuja, olo on vähän Norge-tyylisesti ristiriitainen: toisaalta jee, toisaalta hmm.
